Rokotukset
Tarkista että koirasi rokotukset ovat voimassa. Rabiesrokotus sekä yhdistelmärokotteena annettavat penikkatauti-, tarttuva maksatulehdus- ja parvorokotus ovat voimassa kolme vuotta. Lisäksi on suositeltavaa rokottaa metsästyskoira myös kennelyskää vastaan. Kennelyskärokote tulee tehostaa kerran vuodessa.
Liikunta
Metsästyskoiran liikuntasuoritukset kauden aikana vastaavat huippu-urheilijan maksimisuorituksia kilpailukaudella. Kauteen valmistautuminen vaatii hyvissä ajoin aloitettua asteittaista kunnon kohottamista. Koiran valmistaminen metsästyskauteen tulee aloittaa jo useampi kuukausi ennen kauden alkamista. Huonoin mahdollinen tapa on pitää koiraa häkissä tai juoksunarussa ilman lenkkeilytystä, ja aloittaa metsästyskausi ”kylmiltään” ilman liikunnan asteittaista lisäämistä. Uiminen, koiran kanssa juokseminen tai pyöräily ovat koiralle hyvää kuntoa kohottavaa ja ylläpitävää liikuntaa – kunhan tässäkin pidetään järki päässä ja huomioidaan koiran senhetkinen kunto. Keski-Suomen eläinklinikalla pitää vastaanottoaan eläinlääkärien lisäksi myös ammattitaitoinen eläinfysioterapeutti Emmi Aarnio-Metsänen. Ennen kautta fysioterapeutti pystyy arvioimaan koiran tuki- ja liikuntaelinten senhetkistä tilannetta ja antamaan tarvittaessa kuntoutusta tai palautumista varten kotijumppaohjeita. Mikäli koiralla on selvästi ontumaa, on suositeltavaa kuitenkin ensin käyttää se eläinlääkärin tutkimuksessa.
Muu terveydenhoito
On sanomattakin selvää että koiran tulee olla terve mikäli se on metsästyskäytössä. Runsas juominen, laihtuminen ilman syytä, rasituksen siedon heikentyminen, oksentelu, yskiminen… Mikäli koirassa havaitaan esimerkiksi edellämainittuja oireita, on terveydentilaa syytä tutkia tarkemmin. Metsästyskoirat tarvitsevat – ja ansaitsevat – myös hammashoitoja siinä missä mikä tahansa muukin koira. Hampaat on syytä puhdistaa ja tarkastaa nukutuksessa ensimmäisen kerran viimeistään n. 4-5 vuoden iässä, ja sen jälkeen vuoden – kahden vuoden välein riippuen siitä onko koiralla esim. todettu parodontiittia eli kiinnityskudostulehdusta ja kuinka nopeasti hampaisiin kertyy hammaskiveä. Koirat eivät valitettavasti osaa kertoa vaikka suussa olisi pahakin krooninen tulehdus ja jatkuva hammassärky.
Madotukset
Vapaana liikkuvat metsästyskoirat on syytä madottaa kauden aikana ja erityisesti sen jälkeen ainakin heisimatoihin tehoavalla matolääkkeellä. Metsästyskauden lopuksi voi olla järkevää madottaa koira laajakirjoisemmalla, myös sukkulamatoihin tehoavalla valmisteella. Koirat voivat saada keuhkomatotartunnan (ketun keuhkomato Crenosoma Vulpis kuuluu sukkulamatoihin) syömällä etanan, joka on kyseisen loisen väli-isäntä. Heisimatotartunnan voi saada syömällä jyrisijän tai kypsentämättömiä riistan sisäelimiä. Heisimadoista hirviekinokokkia esiintyy Suomessa, ja sen pääisäntäeläimiä ovat hirvi, poro ja metsäpeura. Ihmiselle potentiaalisesti vaarallista myyräekinokokkia ei onneksi toistaiseksi ole löydetty Suomesta. Mikäli koiran kanssa matkustetaan Suomen rajojen ulkopuolelle (muualle kuin Norjaan), muista selvittää etukäteen myyräekinokokin torjuntaan tarkoitetut pakolliset madotusmääräykset. Suolinkaistartunnan koira voi saada syömällä suolinkaisen munia jotka ovat levinneet ympäristöön toisen koiran tai ketun ulosteen välityksellä.
Riittävän energiapitoinen ravinto
Metsästyskauden aikana koiran energiankulutus kasvaa, joten se on syytä huomioida myös ruokinnassa. Ruuan olisi hyvä olla proteiinikoostumukseltaan laadukasta, energiapitoista ja hyvin sulavaa. Valmisruuista tällaisia vaihtoehtoja ovat esim. Hill’s Science Plan™ Performance tai Specificin CAD Active -ruuat, jotka on suunniteltu aktiivisten, työskentelevien ja metsästävien koirien lisäenergiantarpeeseen (saatavilla Keski-Suomen eläinklinikalta tilaustavarana).
Lisäksi metsästysreissulle voidaan varata mukaan ”pikatankkausta” eli nopeaa energiavajeen korjausta varten Specific LUNCH -märkäruokapakkaus. LUNCH sisältää paljon energiaa, rasvaa ja proteiineja.
Lihashuolto
Metsästyskaverin lihashuolto kannattaa ottaa vakavasti, jotta koira ei heti ensimmäisen metsäreissun jälkeen ole seuraavaa viikkoa ”jumissa”. Kauden aikana on tärkeää kiinnittää huomiota koiran lämmittelyyn ja jäähdyttelyyn suoritusta ennen ja sen jälkeen. Lämmittelyllä sananmukaisesti lämmitetään lihakset, jänteet, nivelet ja muu elimistö ennen kovempaa fyysistä rasitusta. Mikäli koira lähtee juoksemaan täydellä vauhdilla ilman minkäänlaista lämmittelyä, kasvaa esim. nyrjähdysten ja lihasrevähdysten riski huomattavasti. Jäähdyttelyllä taas on tarkoitus asteittain laskea elimistön kierroksia suorituksen jälkeen. Eläinfysioterapeutin asiantuntemusta kannattaa hyödyntää tarvittaessa kauden aikana mikäli koiralla havaitaan esim. lihasjäykkyyttä, sekä kauden jälkeen tarkistuksessa että kaikki on kunnossa.
Tarkastukset vammojen varalta
Metsästysreissun jälkeen koira tarkastetaan mahdollisten vammojen varalta; liikkuuko se normaalisti ja onko missään esimerkiksi havaittavissa kuivunutta verta (yhteenliimautuneet karvat voivat joskus paljastaa pistohaavan). Tassut ja erityisesti kynnet on hyvä myös käydä läpi. Metsästyskoirilla havaitaan kohtalaisen usein hoitoa vaativia hammasmurtumia (luiden pureskelu, hirven potkaisu), joten suuhunkin kannattaa välillä katsoa.